Joku nopea ja kivutonhan se olisi kaikista parhain. Näin olen ajatellut omalla kohdalleni, ensin tosin pitää saada elämäni ees sellaiseen kuntoon, ettei ne vähäiset läheiset tunne mitään mielipahaa. Kaikista paras olisi sellainen vahinkokuolema, josta kenenkään tarvisi tuntea tuskaa siitä että oman käden kautta on riistänyt henkensä.


 

 Niitä ei voi ymmärtää, eikä ilman niitä elämässä ole oikein ideaa. Miehille, niin kuin minä, jotka ovat tippuneet parisuhdemarkkinoilta, niin ei kauhean suuria odotuksia tälle voi asettaa. En usko että tulen enää löytämään ketään, johonka voisin ihastua ja hän minuun. Taidan elää yksin lyhyen loppuelämäni.

 

Evoluution perusteet ovat se että vain vahvimmat pärjäävät ja heidän tulisi jatkaa sukua, tämä pätee ihan samoin ihmiselämään, vaikka asia on hieman monimutkaisempi. Vaikka me ihmiset lisäännymme vauhdilla, niin tiettyä karsintaa on jo nähtävissä, etenkin länsimaissa, jossa tämä nykyinen elämänmeno voidaan parhaiten nähdä.

Sosiaaliset rajoittuneet ja hieman sisäänpäin kääntyneet ihmiset ovat kuoleva laji, he eivät pysty tässä supersosiaalisessa ympäristössä enää kilpailemaan niiden kanssa joilla on paremmat valmiudet tähän. Maailma on materialisoitunut ja kilpailuhenkisempi, kuin koskaan ennen, näin ollen herkimmät yksilöt eivät jaksa tai kestä niitä ainaisia voittoja ja tappioita, jota tämä yhteiskunta on luonnut
 

Jaa mulla oli jo blogi! Tämän idea on seurata kuolemaani. Olen jo täysin kyllästynyt tähän elämään! Huomenna se alkaa, ensimmäinen askel kuolemaan!